AMD:n hiljattain julkaiseman patentin mukaan yritys suunnittelee monilohko- ja moniytimisnäytönkortteja. Tämä GPU-sukupolvi tekee lopun monoliittisista näytönohjaimista ja nostaa AMD:n kilpailijoiden, kuten Nvidian, edelle.
MCM-projekti näytönohjainkorteille
AMD näyttää olevan näytönohjainten suunnittelun muuttamisen partaalla. Äskettäin julkaistun patentin mukaan AMD:llä on projekti, jossa eri grafiikkasuorittimet voivat toimia yhdessä. Se on siksi MCM (multi-chip module) -projekti, kuten se teki prosessoreilleen. Se koostuu mallien tuottamisesta, jotka voivat toimia aiemmin erikseen valmistetuista komponenteista. Tämä koskee esimerkiksi sen kuluttajille tarkoitettuja Ryzen-prosessorimalleja ja EPYC-palvelimia. AMD tuottaa siis sirun, joka koostuu eri lohkoista, jotka voidaan erottaa toisistaan (muistiohjaimet, ytimet jne.) Ydinten määrää voidaan lisätä halutulla tavalla melko edistyneellä suunnittelu- ja tuotantotekniikalla. Eri lohkot on yhdistetty toisiinsa erittäin nopeilla väylillä. Tämäntyyppiset tuotteet ovat murtautumassa markkinoille, mutta ne ovat myös taloudellisia ja tehokkaita. MCM-prosessorien tuotanto on antanut AMD:lle mahdollisuuden päästä kilpailijansa Intelin edelle eri alueilla. Siksi se yrittää toistaa saavutuksensa voittaakseen suorat kilpailijansa (Nvidia jne.)
Monoliittiset sirut loppuvat?
Tämä voi olla monoliittisten sirujen hallituskauden loppu. Kahden näytönohjaimen jättiläisen (AMD ja Nvidia) tavoitteena on ollut MCM-näytönohjainten suunnittelu jo jonkin aikaa. Siksi näemme, kumpi kahdesta onnistuu tuottamaan sen ensin. Joka tapauksessa tämä AMD:n tuore patentti vahvistaa sen hyvän edistymisen alalla. Tämä patentti on itse asiassa nimeltään "GPU-sirut, jotka käyttävät nopeita ristilinkkejä". Lisa Sun johtama yritys esittää dokumentaatiossa syyt, miksi AMD ei ollut vielä alkanut toteuttaa tätä projektia. Jotkut näistä syistä olivat tiedonsiirtoviive eri lohkojen välillä ja toteutuksen vaikeus rinnakkaisuuden kannalta. AMD:n insinöörit pystyivät kiertämään nämä ongelmat. Tätä varten he perustivat sisäisen nopean viestintäverkon nimeltä "high bandwidth passive crosslink". Tämä verkko sallii jokaisen lohkon kommunikoida muiden kanssa, mutta myös CPU:n kanssa. Lisäksi jokaisella grafiikkasuorittimella olisi omat välimuistinsa ja kaikki tarvittavat elementit toimiakseen itsenäisesti. Jokainen lohko olisi hallittavissa suoraan käyttöjärjestelmätasolla.
Näiden uusien näytönohjainkorttien muotoilu eroaa hieman prosessoreista. Itse asiassa prosessorin ytimet laitetaan lohkoon, jossa on yksi syöttö/tulostuslaite. Näytönohjaimen GPU:t ovat kooltaan pieniä, ne voivat muodostaa yhteyden toisiinsa ja toimia yhdessä. Tämä uusi ratkaisu tulee todeksi huhujen mukaan tänä ja ensi vuonna valmistuvan RDNA3-sukupolven jälkeen. Ensimmäiset uudella arkkitehtuurilla varustetut kortit voivat siis saada vuoden 2023 tienoilla.
Lyhyesti sanottuna, patentti, joka julkaistiin äskettäin verkossa, viittaa siihen, että AMD on sitoutunut tähän projektiin tuottaa näytönohjainkortteja erilaisilla yhteenliitettävillä lohkoilla. Ytimet voivat toimia yhdessä, kommunikoida keskenään ja prosessorin kanssa. Nämä lohkot ovat suoraan hallittavissa käyttöjärjestelmätasolla. Tämä projekti näyttää olevan käynnissä ja tulee voimaan tuotannossa olevan RDNA3-sukupolven jälkeen.
